Tohmajärven Onnelasta muotoutunut Suomen puutaiteen keskus
Koulutus keskittyy liikaa suunnitteluun
Pentti Väistö, Tuula Koponen
Tohmajärvi
(artikkeli julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa)
Puun Sielu näyttelystä on muotoutunut Suomen laajin puuveistoskokoelma. Onnelan hirsitalossa Tohmajärven Onkamossa Pohjois-Karjalassa on yli seitsemänkymmenen suomalaisen puutaiteilijan töitä.
Ateljeen yhteyteen on perustettu myös puutyökoulu. Se paikkaa perustajiensa mukaan sitä suurta aukkoa mikä suomalaisessa puutyön opetuksessa on.
-Suomessa keskitytään aivan liikaa suunnitteluun ja teoriaan. Artesaanikoulutus ei synnytä yrittäjiä eikä käsityön mestareita, sanovat monialayrittäjät puuseppämestari Mauri Kekkonen ja hänen puolisonsa Natasha Podkolzina.
Onnelan omistajapari ajaa aktiivisesti sorvaustyön asiaa. Jo 1500 miestä ja naista on saanut sorvausoppia Karjalan puutyökoulun kursseilla. Sorvausopissa ovat käyneet niin tunnetut taiteilijat kuin työpaikkojen virkistyspäiväläisetkin.
Onnela kaivaa esiin puun hengen
Onnelan ateljeessa on useita satoja veistoksia, huonekaluja sekä tarve- ja koriste-esineitä. Suomen tunnetuimman puukuvanveistäjän Eeva Ryynäsen töiden rinnalla on täysin tuntemattomiakin tekijöitä. Usein on vaikea vetää selvää rajaa taiteen tai kansantaiteen väliin. Yhtä vaikeaa on suoralta kädeltä päättää kuka on amatööri ja kuka ammattilainen. Onnelan viehätys onkin sen moniarvoisuus; perinteiset ja modernit muodot kohtaavat yhteisessä materiaalissa puussa.
Onnelassa kävijä voi löytää pienen matkamuiston jo muutamalla eurolla, mutta siellä voi halutessaan sijoittaa vaikkapa lappeenrantalaisen koristeveistomestarin Tero Hulkkosen veistämään parisänkyyn lähes 30 000 euroa.
Onkamon Onnela on kahden intohimoisesti puuhun ja luontoon sitoutuneen ihmisen yhteistyön tulos. Pariskunta itse asuu pienessä talossa hieman sivussa upean hirsiateljeen pihapiiristä eikä aio muuttaakaan suureen karjalaistaloon asumaan.
-Ei elämä parane prameudesta. Me nautimme elämästä ja teemme tästä ympäristöstä todellisen kulttuurimaiseman, oikean onnelan, sanovat Mauri Kekkonen ja Natasha Podzikina.
Suomessa ei opeteta oikein
Puuseppämestari Mauri Kekkosella on selkeä kuva puualan koulutuksesta ja sen tasosta.
-Painopisteen on siirryttävä käytännölliseen suuntaan. Suunnitteluun painottuva teoreettinen koulutus pitkästyttää todellisia käsityön taitajia.
Kekkonen ja Podzikina ovat kumpikin mestarillisia sorvaajia ja haluavat siirtää suosimansa leikkaustekniikan niin amatööreille kuin ammattilaisillekin. Leikkaustekniikalla sorvausjälki on lopullinen puun pinta ilman hiontaa.
-Leikkausteknikkaa ei edes opeteta kouluissa eikä opistoissa vaikka se on työn lopputuloksen ja ekologian kannalta paras tekniikka. Energiaa säästyy hurjasti, kun ei tarvita koneellista hiontaa, sanoo Mauri Kekkonen.
Yksi säännöllisesti sorvausoppia Onnelasta hakeva nuori opiskelija on suomalais-saksalainen Pia Wüstenberg. Pia opiskelee huonekalusuunnittelua brittiläisessä yliopistossa. Sielläkin vähäinen sorvausoppi keskittyy vaativaa leikkuutekniikkaa helpompaan kaavintekniikkaan.
-Hämmästytän opiskelijatovereitani ja opettajiani Englannissa käyttämällä täällä oppimani tekniikkaa. Suunnittelijana minun on hyvä tietää puun sielusta, sen käsittelystä ja erilaisista tekniikoista, sanoo lopputyöhönsä henkeä Onnelasta hakeva Pia Wüstenberg.